Kotiseuturakas tukee paikallista yrittäjää

Perjantaina 19.3.2021 luimme Kouvolan Sanomista, että Kaslinkista tunnettu Raino Kukkonen perusti säätiön nuorille yrittäjille. Säätiö jakaa nuorille yrittäjille avustuksia ja stipendejä sekä rohkaisee keksintötoimintaa Kouvolassa. Pesämunaksi Kukkonen lahjoitti miljoona euroa.

Uutinen aiheutti tietysti ansaitun kohun, vaikka ei ole ainutlaatuista, että yrittäjä tukee toista yrittäjää. Mutta se on ainutlaatuista, että yrittäjä lähtee näin isosti tukemaan paikallista yrittäjyyttä. Se jos jokin on kotiseuturakkautta. Kun sydän sykkii näin isosti Kouvolalle, se on myös näytettävä.

Miksi paikallista yrittäjyyttä kannattaa tukea?

Yrittäjyys ei ole vain sitä, että aletaan tekemään jotain, vaan siihen liittyy paljon muutakin – vastuuta ja velvollisuuksia. Yrittäjät pitävät osaltaan yhteiskunnan rattaat pyörimässä, ylläpitävät palveluita ja tuotantoketjuja omalla riskillään ja työpanoksellaan. Se on minusta syytä muistaa Korona-aikanakin. Paikallinen valmistus lisää työpaikkoja ja raha pysyy entistä tiiviimmin kotimaakunnassa. Työpaikkojen lisääntyminen lisää yleensä hyvinvointia sekä ostovoimaa.

Tämä Koronan sävyttämä aika on saanut monet, varsinkin yrittäjät, pohtimaan, mikä on paikallisuuden arvo. Miksi tarjoaisin palveluitani Kouvolassa. Näinä poikkeuksellisina aikoina meidän kaikkien päivittäiset teot ja valinnat merkitsevät paljon alueemme tuottajille ja yrittäjille. Missä syömäni peruna on kasvatettu, missä kaupassa asioin, kuinka useasti vuodessa käyn kampaajalla, kannatanko toria vai kaupan tuoretiskiä jne. Näiden valintojen kautta kuluttamani eurot vaikuttavat työpaikkoihin ja kotikuntani verokertymiin.

Valinnoilla merkitystä

Meillä kyllä kehotetaan kansalaisia suosimaan suomalaista, mutta suuremmassa mittakaavassa toimitaan kuitenkin usein aivan toisin. Aika paljon on tuotteita, joita valmistetaan myös Suomessa. Mutta myönnän minäkin, että ulkomailta tuotu massatuotettu vaate on usein niin paljon halvempi, kuin se kotimainen vastine, että siinä saa olla itsensä kanssa tiukkana tehdessä valintoja. Vai onko se sitten lompakko, joka viimekädessä tekee päätöksen? Joskus oli sellainen sanonta, että köyhällä ei ole varaa ostaa halpaa, mutta sillä halvalla minusta tarkoitettiin huonoa laatua, ei hintaa. Kaikkinensa aina on hyvä muistaa, että jos kukaan ei osta uusia tuotteita, ei ole myöskään kirpputoreja eikä kirpputorikulttuuria.

Asiakkaat ovat elinehto kivijalkakaupoille ja paikallisille yrityksille. Palvelujen jatkuminen poikkeusoloissa on meistä kaupunkilaisista itsestään kiinni. Kaikki yrittäjät haluavat järjestää palvelunsa siten, että niiden käyttäminen on mahdollisimman turvallista. Ja me haluaisimme järjestää niitä tapahtumia, jotka tuovat ihmisiä kauppojen äärelle. Palveluja käyttämällä turvataan yrittäjien ja yritysten tulevaisuus. Ja tätä kautta myös työpaikkojen tulevaisuus.

Yrittäjä tarvitsee paikallisuutta korostavia valintoja

Me Kouvolan Ydinkeskustassa pyrimme käyttämään hyödyntämään paikallisia palveluita ja osaajia niin pitkälle kuin se on mahdollista. Mutta paikallisuus julkisissa hankinnoissa.. kannattaako tästä edes aloittaa. Paikallisen elinvoiman edistäminen voi vaikuttaa tavoitteena yksiselitteiseltä: paikallista yrittäjyyttä pitää mahdollisuuksien mukaan tukea ja veroeuroja pitää pyrkiä jättämään seudulle. Tämän tavoitteen jakavat yleensä niin virkamiehet kuin paikallispoliitikotkin eli kaikki, jotka seudun hankinnoista ylipäänsä päättävät.

Kun paikallista elinvoimaa tarkastellaan pelkästään eurojen näkökulmasta, paikallisuus ei pärjää vertailussa. Luonnollisin vasta-argumentti on se, että paikallisuudella on usein kovempi hintalappu ja esimerkiksi painopalveluissa paikallinen Jamppa ei pärjää edullisempaa palvelua virossa tuottavalle serkulleen. Mutta vaikka paikallisten palveluntuottajien hinnat olisivatkin korkeammat, jäävät palveluntuotannosta maksetut eurot seudulle ja kanavoituvat sitä kautta osin takaisin kunnalle. Tämän vuoksi hankintojen valintaperusteissa tulisi minusta ottaa paikallisuus yhdeksi valintakriteeriksi.

Muu maa mustikka ja oma maa mansikka

Meitä suomalaisia on opetettu pienestä pitäen nöyriksi ja jostain syystä uskomme, että jos jokin asia on tehty omalla paikkakunnalla, se ei voi olla hyvä. Tätä olen huomannut tapahtuvan ihan ympäri Suomen. Itselleni on jo kotona opetettu, että esimerkiksi itse tehty pulla on parempaa kuin kaupasta ostettu. Ja oman kaupungin kaupasta saa ihan samanlaisia farkkuja kuin sieltä verkkokaupastakin. No, joskus täytyy taivuttaa omia makunystyröitä luulemaan, että tämä on totta, mutta tällä periaatteella mennään.

Useat yrittäjät ovat nyt uudessa tilanteessa, ja kaikki etsivät uusia toimintatapoja ja myyntikanavia. Testaamiselle ei ole liikaa aikaa, joten ideoiden on toimittava heti. Verkkokauppaakaan ei pystytetä hetkessä ja sen markkinointikin vie aikaa ja rahaa.

Me voimme tehdä muutaman pienen asian, joka auttaa paikallisia yrityksiä menestymään ja tätä kautta työllistämään myös tulevaisuudessa.

– Suosittele – pieni positiivinen suositus kaverille, kollegalle tai somen keskusteluryhmissä voi olla todella tärkeä yrittäjälle.
– Kirjoita arvio saamastasi palveluista tai ostamastasi tuotteesta. Positiivisen palautteen voi kirjoittaa Facebookissa, Tripadvisorissa tai vaikka suoraan yrittäjälle.
– Seuraa somessa. Peukuta ja jaa!
– Kommentoi aina positiivisesti. Anna negatiivinen palautteesi suoraan yrittäjälle. Saat vastaukset mieltäsi painaviin kysymyksiin näin helpommin ja yrittäjä välttyy joskus kohtuuttomiin mittasuhteisiin paisuvalta palauteryöpyltä.

Kaupallista lähestyvää kevättä toivotellen,
Kati