Valtakunnallinen Elävät Kaupunkikeskustat (EKK) ry avasi huhtikuussa kilpailun vuoden 2020 keskustateosta Suomessa. Ehdotuksia saapui 15 ympäri maata. Niistä etsittiin epätavanomaisia vaihtoehtoja käyttökelpoisesti monistettavaksi. Toivottiin löytyvän virkeitä käytäntöjä ”matalalla kynnyksellä”: persoonallisuuksia, asioita, ilmiöitä, innovaatioita ja tapahtumia innostamaan Suomen keskustakehittäjiä. Avainsanoja olivat vaikuttavuus ja talousvaikutukset. Ensimmäinen keskustatekokilpailu onnistuikin erinomaisesti.

Keskustateon tuli olla uusi ja toteutunut 1.7.2019 – 30.6.2020 välisenä aikana. Kouvolassa ehdotuksia keräsi Kouvolan Ydinkeskusta ry ja ehdotuksia saatiinkin 15.7.2020 mennessä 13 kappaletta, jonka jälkeen ehdokkaita sai äänestää Kouvolan Ydinkeskustan Facebookissa. Kolmesta eniten ääniä saaneesta ehdotuksesta yhdistyksen hallitus valitsi eniten saaneen valtakunnallisen kilpailuun. Ehdotus toimitettiin raadille 30.8.2020. Kouvolan Ydinkeskusta ry ehdotti kilpailuun yleisöäänestyksen perusteella Kouvolan Liikennepuistoa.

Miksi Kouvolan Liikennepuisto 2020 on Kouvolan Keskustateko 2020?

Liikennepuiston toimintaa on pyörittänyt Kouvolan kaupungin yhdyskuntatekniikka. Aiemmin keväällä kerrottiin, että liikennepuisto on suljettu kesällä 2020 koronavirustilanteen ja säästövaatimusten vuoksi. Liikennepuistossa on kesäisin kävijöitä lähes 15 000. Uhkana siis oli, että toiminta tekee ainakin välivuoden, ellei jokin taho ota asiaa hoitaakseen.

Kouvolan keskusta-alueen alu­e­toi­mi­kun­ta hank­kikin ra­hoi­tus­ta kah­dek­sal­ta pai­kal­li­sel­ta toi­mi­jal­ta yh­teen­sä 10 000 eu­roa. Li­säk­si alu­e­toi­mi­kun­ta sai kau­pun­gil­ta 4 000 eu­roa ja lii­ken­ne­puis­ton toi­min­nan pyö­rit­tä­jäk­si löy­tyi Pa­rik-sää­tiö.

Sopimukseen kuului, että Parik-säätiö vastaa muun muassa alueen puhtaanapidosta, toiminnan pyörittämisestä ja autojen huollosta. Kun liikennepuisto oli auki, siellä oli ohjaaja jakamassa ajovuoroja, antamassa polkuautoja lasten käyttöön, opastamassa heitä ja kertomassa heille liikennesäännöistä.

Koko kesän ajan isot ja pienet Liikennepuiston fanit kiittivät käyttämällä puistoa ahkerasti ja myös Keskustateko-kilpailuun Liikennepuistoa ehdotettiin ja kannatettiin ahkerasti. Liikennepuiston avaaminen olikin osoitus siitä, että jos on tahtoa, on myös keinoja.

Senaatintorin kesäterassi voittoon

Kesän 2020 “huippupopaus” oli Senaatintorin kesäterassi. Helsingin kaupunki luovutti Suomen merkittävimmän ulkotilansa ravintoloille, jotka ottivat torin upeasti haltuun poikkeusolosuhteissa, vaikka kulttuurivaikuttajat saattoivat alkuun hieman yskäistä. Lopputulos mykisti kaikki. Näkyvyys oli ennätystasoa. Tasapainoinen toteutus näkymättömine “lokkilankoineen”. “Poikkeuksellista innovointia poikkeuksellisena vuotena, kekseliäisyyttä ja sopeutumista”. Kävijöitä 400 000, työllistävyys 250 henkilöä, 160 000 myytyä ruoka-annosta ja 0 järjestyshäiriötä. Esimerkillistä ja kustannusnerokasta.

KOLME ESIMERKKITEKOA: IISALMI, KUOPIO JA PORI

Palkintoraati koostui EKK:n valmisteluvaliokunnasta: Kauko Aronen (kaupungit/kunnat), Eija Kölhi (viestintä), Tero Lassila (kiinteistöt), Johanna Rajala (kaupunkisuunnittelu) ja Aulis Tynkkynen (tutkimus- ja kehittäminen). He nostivat Senaatintorin ohella esille myös Iisalmen, Kuopion ja Porin.

Iisalmi syttyi elokuun Kasariperjantaina (jo 4. kertaa). Pohjolankadulle palautui 80-luvun “piliskulttuuri”. Vapaamuotoinen kokoontuminen toi sykettä, pitkiä autoletkoja, katuhengailijoita, raflaohjelmaa, teemadrinkkejä ja kasarikampauksia. Ääriyhteisöllisyyttä!

Kuopion tori jo vuodesta 1818 on “mualiman napa” (the Center on Universe). Kampanja syntyi iso pilke silmäkulmassa. Kauppatorin “keskipiste” herättää. Palkittu ilme tuottaa tyylikkäitä oheistuotteita selviytymisoppaineen ja mualiman navan syntytarinoineen.

Porin kävelykadulle avattiin yhteisöllinen matalan kynnyksen vuorovaikutustila “Poris” (150 m2). Parituhatta porilaista sai laputtaa seinille omia ajatuksia ja ideoita Porin keskustasta. Sydäntarra kompasi muiden ideoita. Jokainen pääsi osallistumaan kaupunkikehittämiseen.

PALJON LAADUKKAITA KESKUSTATEKOJA

Heinola: keskustan monipuolinen Spotti-yhteisötila maksuttomasti kaikkien käytössä.

Hyvinkää: Halo-valoviikot elinkeinoelämän ja julkisen hallinnon saumatonta yhteistyötä.

Hämeenlinna: koko perheen joulutapahtuma torin ulkojääratoineen ja valaistuksineen.

Imatra: keskustan näyteikkunoista heijastuu valoa “yllätysten yöstä hämärän helmiin”.

Joensuu: keskustan puisessa Taitokorttelissa vieraili vuodessa huikeat 250 000 kävijää.

Kangasala: suunnitelma Lifestyle Hub -kauppahallista keskustan tapahtumakeskukseksi.

Kotka: Kotkan vaikuttavat ja innovatiiviset kaupunkipuistot saumattomasti keskustassa.

Kouvola: Liikennepuiston (vuositttain 15 000 kävijää) avattiin yhdessä poikkeuskesänä.

Lahti: media-aktiivinen “Black lives matter” väliaikainen muraali taidemuseon julkisivussa.

Lappeenranta: sataman Kaunis Veera -patsashanke, joka käynnistyi jo vuonna 1967.

Mikkeli: Perhetalon valtava taidejulkisivu on upeampi kuin luonnosvaiheen visualisoinnit.

Lisätiedot:
Pokko Lemminkäinen, tj. EKK ry,
http://www.kaupunkikeskustat.fi, pokko.lemminkainen@kaupunkikeskustat.fi, p. 040 555 3462

Kati Klaavuniemi, tj. Kouvolan Ydinkeskusta ry
kati.klaavuniemi@kouvolanydikeskusta.fi, p. 050 308 8665