Konsulttiyhtiö Ramboll toteutti valtakunnallisen kuntien elävyysindeksivertailun nyt toista kertaa. Vuoden 2021 tarkastelussa vertailtiin keskenään keskustaympäristöjä. Kouvola sijoittui 200 kunnan vertailussa sijalle 22. Paras kaupunki oli Kuopio.

Livcy-elävyysindeksivertailussa keskustaympäristöt on listattu sen mukaan, miten hyvin ne tarjoavat erilaisia arjen palveluita siellä asuville ja muille keskustan käyttäjille. Livcy by Ramboll -elävyysindeksi pohjautuu 15 minuutin kaupunkiajatteluun, ja sillä mitataan arjen palveluiden ja toimintojen läheisyyttä ja monipuolisuutta.

Kaupunkisuunnittelun näkökulmasta juuri 15 minuutin välimatkat ovat keskeisessä asemassa, koska lyhyiden kävelymatkojen ansiosta arkinen asiointi sujuu ilman merkittävää ajankäyttöä palveluiden äärelle pääsemiseksi. Tämä tarkoittaa sitä, että asioita voi toimittaa kävellen tai polkupyörällä.

Elävä kaupunkikeskusta

Elävyyden suunnittelussa tavoitteena on luoda erityisesti alueen asukkaille hyvinvointia edistävä, viihtyisä ja arkea helpottava elinympäristö, joka tukee myös kestävää elämäntapaa ja taipuu elämän ja yhteiskunnan muutoksiin. Elinvoimainen ja vetovoimainen keskusta on myös jokaisen kunnan käyntikortti ja siten myös imagoon ja paikalliseen talouteen vaikuttava asia.

Keskustaympäristöt ovat kuitenkin ensisijaisesti asukkaiden olohuoneita, joissa muodostuu sosiaalisia kohtaamisia ja vuorovaikutuksia erilaisten ihmisryhmien välille, kulttuurin ja taiteen kehtoja sekä paikallisten yritysten ja organisaatioiden symbioottista talouden tilaa. Lopulta ihmisten kokemus paikasta kuitenkin määrittää sen viihtyvyyden ja laadun.

Kaupunkikeskustat ovat kokonaismurroksen äärellä. Keskustat ja niiden rooli hakee suuntaansa. Koska elävä ympäristö vaatii monipuolista yhdistelmää erilaisia palveluita ja kaupunkitiloja, onkin tärkeää, ettei keskusta-alueiden kehittämisessä unohdeta käyttäjien näkökulmaa.

Kärjessä Kuopio, Helsinki ja Turku

Vuoden 2022 Livcy-elävyysvertailussa ja raportissa tarkastelun keskiössä ovat keskustaympäristöt ja miten hyvin ne tarjoavat palveluita siellä asuville ja muille keskustan käyttäjille. Lisäksi vaakakupin toisella puolella on keskustojen yleinen elinvoiman kehittyminen.

Vertailussa keskusta-alueiden viiden kärki on keskenään erilaisia profiileiltaan. Ensimmäiseksi kiri Kuopio, toiseksi vertailussa putosi Helsinki. Sijalta kolme löytyy Turku, neljäntenä on Pori ja viides on Jyväskylä. Naapurikunnista Lahti on sijalla kuusi, Mikkeli seitsemän, Kotka 14, Kouvola 22 ja Hamina 32. Tutkimuksessa vertailtiin kahta sataa kaupunkia. Ja Kymenlaakson kaupungit pärjäsivät siis vertailussa aika hyvin.

Raportissa todetaan, että moni kaupunki on imagonsa vanki. Tämän vuoden keskustavertailussa esim. Pori ja Kouvola nousivat yllättävän korkealle elävyyspisteissä, vaikka tavallisesti niitä ei koeta houkutteleviksi asuinympäristöiksi. Onko siis näin, että Kouvola ja Pori ovat parempia paikkoja kuin annetaan ymmärtää? Myös näiden kaupunkien kulttuurikohteita aliarvioidaan, vaikka ne kuitenkin vetävät ihmisiä keskustoihin. Voittajakeskusta Kuopion tarkemmasta analyysistä selviää, että viher- ja virkistysalueilla on todella suuri merkitys elinvoimaisuuden ja elävyyden näkökulmasta.

Miten pääsisimme parempiin tuloksiin?

Elinvoimaan panostaminen houkuttelee asukkaita, investointeja ja veroeuroja alueelle. Asukaslähtöisyys, saavutettavuus, turvallisuus, viihtyvyys ja laatu sekä terveyteen ja hyvinvointiin panostaminen ovat elementtejä, joista syntyy hyvä arki. Mutta kaikessa kehittämisessä tarvitaan yhteen hiileen puhaltamista. Arjen palveluiden tarjoaminen luo elävää rakennettua ympäristöä ja tarjoaa näin elintilaa elinvoimaisuudelle.

Tässäkin laskennassa elinvoimaisimmat kaupungit ovat suhteellisen tiiviitä ja asukkaiden saatavilla on laaja kirjo palveluita lyhyen matkan päässä. Mutta monikaan tuore kuntaliitoskaupunki ei yllä mittauksessa kärkikahinoihin, sillä niiden palvelut on hajautuneet. Kouvola on tässä siis positiivinen poikkeus. Sillä on elävä ja asukkaita hyvin palveleva keskusta. Mutta sijoitus voisi olla parempikin. Tämän eteen meidän on syytä tehdä työtä, jotta mielikuva Kouvolasta pikkuhiljaa kääntyisi todenmukaisempaan suuntaan. Ja tämä työ alkaa meistä itsestä sekä meidän omasta tavasta puhua ja toimia.

Kati Klaavuniemi
toiminnanjohtaja
Kouvolan Ydinkeskusta ry