Uusi normaali keskustoissa

Ympäristöministeriö tilasi Elävät Kaupunkikeskustat ry:ltä selvityksen, miten uusi normaali näyttäytyy kaupunkikeskustoissa. Kohdekaupunkeina olivat Helsinki, Hyvinkää, Kuopio, Lahti, Lappeenranta, Mikkeli, Tampere ja Turku. Kyselytutkimuksella selvitettiin, miten muuttunut maailmanpoliittinen tilanne heijastaa omaan keskustaan. Kyselyn perusteella näyttää siltä että, keskustoissa toimivat yritykset ovat saavuttaneet torjuntavoiton. Kauppojen määrä on hieman laskenut, mutta kehitys alkoi jo ennen pandemiaa. Ravintolat ovat säilyttäneet asemansa. Vapaat liiketilat ovat käytännössä keskimäärin pysyneet lähes samalla tasolla.

Koronapandemia sulki yhteiskuntaa keväällä 2020 ja rajoituksista luovuttiin vasta keväällä 2022. Rajoitustoimet ovat vähentäneet huomattavasti kaupunkien keskustojen asiakasvirtoja. Vaikka rajoituksista on luovuttu, paluuta normaaliin ei tullut. Pandemian jälkeen tuli Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ja sen myötä alkanut energiakriisi ja voimistuva inflaatio. Nämä vähentävät kuluttajien ostovoimaa, jolla on vaikutusta myös keskustojen elinvoimaan ja kaupalliseen kehitykseen.

Kyselyssä pohdittiin tärkeimpiä keskustojen kehittämiskohteita lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Lyhyen ajan kehittämiskohteissa tärkeimmiksi nousivat kulttuurin ja tapahtumien lisääminen aidolla tapahtumayhteistyöllä, julkisen hallinnon ja elinkeinoelämän vuosittain toteuttamat kehitysinvestoinnit keskustoissa sekä keskustojen saavutettavuus kaikille liikuntamuodoille. Pitkän tähtäimen kehittämistoimenpiteinä nähtiin, että kaupunkia on tiivistettävä kohti keskustaa ja lisättävä lisä-, täydennys- ja korotusrakentamista, kaupunkisuunnitteluun on tuotava lisää panosta asiakaslähtöisyyteen sekä kokemuksellisuuteen sekä keskustojen saavutettavuutta on kehitettävä kaikille liikkumismuodoille.

Keskustojen elinvoimaa on seurattu EKK ry:n elinvoimalaskentamenetelmällä vuodesta 2015 alkaen. Vuosittaiset päivitykset tehdään noin 35 kaupungissa. Menetelmän avulla seurataan katujen ja kauppakeskusten kivijalkatilojen käyttöä, aukioloaikaa sekä toimialoja rajatulla keskusta-alueella. Elinvoimaluku on indeksi, joka seuraa lauantaisin palvelevien kauppojen ja ravintoloiden sekä tyhjien liiketilojen määrää suhteutettuna kaupungin kokoon ja asukasmäärään. Kouvolan indeksiluku on vuosittain ollut aika alhainen johtuen lähinnä sen keskustan pienestä koosta.

Kauppojen määrä on vähentynyt keskustoissa viime vuosina selkeästi, jonka vuoksi elinvoi­maluku on keskimäärin laskenut useana vuon­na peräkkäin. Vastaavasti tyhjien eli vapaiden liiketilojen määrät ovat kasvaneet. Pandemia kiihdytti tätä kehitystä ajaessaan ihmiset etätöihin ja verkko-ostoksille. Tämä on näkynyt erityisesti erikoiskaupan ahdinkona keskustojen kivijaloissa. Myös ravintolatoimiala on ollut myl­lerryksessä, mutta lukumäärällisesti tarkasteltu­na ravintolat ovat menestyneet pandemia-ajan yli melko hyvin.

Tutkituissa kaupungeissa keskustan liiketilojen kehityksen selkein muutos on lauantaisin palvelevien liikkeiden määrän väheneminen. Kehitys alkoi jo ennen pandemiaa ja kauppojen väheneminen on ymmärrettävästi jatkunut pandemian ajan, vaikka vauhti näyttää nyt hidastuneen. Ravintoloiden lukumäärän kehitys poikkeaa kauppojen määrän kehityksestä. Huolimatta julkisuudessa esitetyistä tiedoista toimialan haasteista, on ravintoloiden osuus liiketiloissa pysynyt keskimäärin ennallaan läpi pandemian ajan. Näin myös Kouvolassa.

Kaupalta vapautuneista liiketiloista osa on siirtynyt arkisten palveluyritysten käyttöön. Tähän luokkaan kuuluvat laskennassa yritykset ja julkishallinnon virastot, jotka eivät tarjoa palvelua viikonloppuisin. Erityisesti henkilökohtaisten kauneus- ja hyvinvointipalvelujen kasvu on ollut merkittävää. Tyhjien liiketilojen kasvu on nähty merkkinä keskustojen näivettymisestä. Keväällä 2022 37 kaupungin vertailussa tyhjien eli vapaiden liiketilojen osuus keskustoissa oli keskimäärin 11,4 prosenttia. Mutta tyhjien liiketilojen osuus on keskimäärin jopa laskenut kyselyn esimerkkikaupungeissa eli kyselyn aikana se oli 9,4 prosenttia. Tyhjentyneet liiketilat ovat muuttuneet saneerauksen kohteiksi eli niistä remontoidaan nykyiseen kaupalliseen tilanteeseen sopivampia. Kouvolan tyhjien liiketilojen osuus oli keväällä 2022 14,9 prosenttia, mutta jos laskenta tehtäisiin nyt, prosentti olisi huomattavasti pienempi johtuen Kauppakeskus Manskin myymisestä ja siellä käynnissä olevasta remontista sekä Pukimon talossa tapahtuneista muutoksista.

Ihmiset ovat oppineet hankkimaan tuotteita ja palveluita verkosta. Pandemia kiihdytti muutosta ja myös päivittäistavaroita sekä erityisesti ravintolaruokaa hankittiin entistä enemmän verkosta tai lähempää omaa asuinpaikkaa. Keskusta-asiointi väheni isoissa kaupungeissa kymmeniä prosentteja, eikä ole vieläkään palannut pandemiaa edeltävälle tasolle. Esimerkiksi Helsingin keskustan palveluyritysten liikevaihto on edelleen pandemiaa edeltävää aikaa alemmalla tasolla (Helsingin seudun Kauppakamari 1.9.2022).

Keskustojen elinvoiman pelastaminen vaatii useita toimia. Keskustan kaupallinen menestys riippuu siitä, kuinka moni valitsee kulutuspaikakseen keskustan. Keskustoja voidaan vahvistaa varmistamalla riittävä kulutuskysyntä. Siihen vaikuttaa sekä asukkaiden että keskustassa työssä käyvien päivittäinen asiointi. Lisäksi keskustat ovat matkailijoiden vierailukohde.

Keskustan lähiasukkaiden lisääminen ei ole nopeasti toteutettavissa oleva ratkaisu, mutta pitkällä aikavälillä tärkeä strateginen tavoite. Nopeammin toteutettava toimenpide olisi työntekemisen palauttaminen keskustoihin. Toimistokiinteistöjä tulee jalostaa nykyistä houkuttelevimmiksi, jotta työn tekeminen keskustassa maistuu ja keskusta elinvoimaistuu.

Ihmisten käyttäytyminen on muuttunut ja digitalisaatio vaikuttaa työntekemiseen ja ostokäyttäytymiseen. Pitkään jatkunut kaupan suuryksiköiden sijoittuminen keskustojen ulkopuolelle on vienyt paljon asiakkaita ydinkeskustoista ja kaupunkien monikeskustaisuus voimistuu. Kuitenkin tärkeintä on nostaa entistä paremmin esille, millaisia palveluita läheltä on mahdollista saada. Keskustan yritykset tarjoavat edelleen erikoispalveluja, joita muualta ei ole saatavilla. Erikoisliikkeiden ja -palvelujen tarjontaa voidaan entisestään vahvistaa tunnistamalla ja markkinoimalla olemassa olevia keskustan toimialakeskittymiä. Ja tässä avainasemassa on kuuluminen paikalliseen ydinkeskustayhdistykseen.

Kaupallista vuotta 2023 toivottaen,

Kati Klaavuniemi
Kouvolan Ydinkeskusta ry, toiminnanjohtaja