I have the dream!

Tuo lause tuli kuuluisaksi 60-luvulla, kun se sisältyi Martin Luther Kingin kaikkien aikojen parhaaksi rankattuun puheeseen!

Minullakin, tavallisella kouvolalaisella kaupunkilaisella voi olla unelmia. Minun unelmani ovat toki vaatimattomampia kuin maailman tähtien.

Minun unelmani on elävä, elinvoimainen Kouvolan kaupunkikeskus. Näkisin visioissani, että keskellä Manskilla olisi suurtelttakatoksia, joiden alla pöytäryhmiä kahviloina ja olut/viini tarjoilupaikkoina. Kauppakeskus Manskin seinällä näkisin suurscreenin, josta voisi katsella esim. Kymi Sinfonietan konsertteja ja paikkakunnan nuorten taiteilijoiden tuotantoa, miksei urheilupelejä niin MM-tasolta kuin paikallisten seurojen kamppailuja.  Ruukuissa olevat korkeat tuijat toisivat viihtyisyyttä. Huipentumana olisi, jos joku ennakkoluuloton yrittäjä suunnittelisi/toteuttaisi/ylläpitäisi saunan uima-altaineen esim. Manskin sivukadulle. Harrastelijalaulu -ja soittoryhmät esiintyisivät Manskilla päivittäin kuin Espalla Helsingissä. Talvella Manskin yhteydessä olisi luistelurata…Eino Seppäsen patsas siirrettäisiin Maskin alkuun ja viereen perinteinen suihkulähde?

Näiden toimien jälkeen ei Kouvolaa voisi enää haukkua kuivaksi paikaksi. Tekisimme Manskista kouvolalaisten ja miksei naapureiden kuin turistien olohuoneen. Kun lisätään vielä Kouvolan Ydinkeskusta ry:n hyvät tapahtumat, niin eiköhän väkeä ala liikkua. Kun tulee väkeä – tuo se varmasti yrittäjiä ja liiketilat täyttyvät! Veroeurot liikkuvat!

Monissa keskusteluissa ja muun muassa Napakoissa on ihmetelty, miksi Manskiin sijoitetaan yhteisiä euroja, sitä kehitetään ja sitä jopa suunnitellaan katettavan.  Minun käsitykseni on, että esim. perhe, joka tulee kesällä Tykkimäkeen huvittelemaan ja sen jälkeen katsastamaan kaupungin keskustaa, kohtaa Manskin, jossa osa liiketiloista on tyhjillään. Kävijä ei saa hyvää kuvaa Kouvolasta.  Tämän kokemuksen perhe ei muuta tänne eikä myöskään taajamiinkaan Kuusaalle, Inksaan, Anjalaan, Valkealaan tai Elimäelle. Tekemällä ydinkeskusta eläväksi, houkuttelevaksi näyteikkunaksi voimme tältä osin luoda uutta brändiä Kouvolasta ja yrittää kääntää muuttovirtaa, vaikka pienin askelin toisinpäin.

Kävin pari vuotta sitten Madeiralla, kiinnitin siellä Funcalin kävelykadulla huomioni puistonpenkkeihin. Niihin oli maalattu monenvärisiä kukkia ja lause – I love Funcal! Tehdäänpä täälläkin – penkkeihin iloa ja teksti I love Kouvola!   

Hyvää kevättä Manskille!

Markku Mikkola
hallituksen jäsen